On vuosi 2000. Kolmannen maailmansodan päänäytös on ohi, mutta alueelliset vihamielisyydet pitävät jakolinjaa yllä Euroopassa.
Kumpikaan sodan pääosapuoli ei saanut pidettyä Helsinkiä itsellään, ja kaupunki kärsikin raskasta tuhoa rintamalinjan vaihdellessa Sipoon ja Tapiolan välillä.
Sotaan kyllästyneet helsinkiläiset saivat lopulta aikaan Helsinkiä koskevan aselevon. Lännessä aselepovyöhyke kulkee Lauttasaaren kohdalla, idässä Kulosaaressa. Etelässä aluetta rajaa Suomenlinna ja pohjoisessa Kehä I. Puolueettomista maista kootut rauhanturvaajat valvovat aluetta.
Helsingin ydinkeskustassa majaansa pitävä Hallintokomissio on virallinen vallanpitäjä, mutta sen kyky hallinta rajoittuu Töölön ja Hakaniemen eteläpuoliselle alueelle. Useissa kaupunginosissa asuu pieniä yhteisöjä, jotka pyrkivät aloittamaan jälleenrakentamisen puutteellisilla resursseilla. Ja aina joukosta löytyy niitä, jotka pyrkivät hyötymään epäjärjestyksestä.
--------------------------------------------------------------- Skenaario: Kotiinpaluu
Perjantai, syyskuun 2. päivä klo 13.
Aurinko paistaa kirkkaasti, mutta on ohittanut jo korkeimman kohtansa. Lämpötila lienee noin 10C paikkeilla. Vieno alkusyksyn tuuli saattelee teidät Käpylään, Tuusulantien, Mäkelänkadun ja Pohjolankatujen risteykseen. Vieressänne on pahoin vaurioitunut Shellin huoltoasema. Edessänne näkyy vinottain risteyksen suuntaisesti oleva 4-kerroksinen kivitalo, joka vielä kuukausi sitten tarjosi paksujen seiniensä suojaa konekivääripesäkkeelle ja tulenjohtoryhmälle. Hiekkasäkit ja sivuun raivatut piikkilankaesteet muistuttavat teitä Lahden, Jyväskylän ja Saaristomeren taisteluiden helvetistä, jonka olette kukin jättäneet taaksenne. Muistatte Pohjolankadun molemmin puolin kulkeneet puujonot, jotka ovat vaihtuneet palaneiden runkojen, autonromujen ja barrikadien lohduttomaksi näyksi.
Nostatte rinkat takaisin selkään ja suuntaatte Käpylään, kohti kotia.